Joka kevÀt, kun leppÀ kukkii KylÀn nuoret miehet hakataan Apotti hörppÀÀ pitkÀn lasin piimÀÀ Ja ryhtyy toimintaan Ja toimiikin juuri oikealla tavalla Turpasauna! On poikia traktorin lavalla Ja yksi kerrallaan Apotti kutsuu heidÀt tutkintaan "Jollet imaami Hurakaista sa kavalla Saat osaksesi..." "Saan osakseni..." "Juuri niin! Turpasaunan!" SillÀ yhtÀkkiÀ, yllÀttÀin oli Minareetti noussut kirkonkylÀn keskustaan "MikÀ perkele on tuo hÀrveli?" Kiroaa apotti: "Nyt miehissÀ luomuksen pÀÀlle kustaan!"
Silloin kimmastuneena imaami hyökkÀÀ tornista Kuristaa apottia rukousnauhalla
Ja apotti siihen: "Kaada bensaa housuihin! Kaada bensaa housuihin, sytytÀ mun kalsarit Palamaan! Kaada bensaa housuihin! Katko kaikki kylkiluut!" Ja silloin apotti manaa kirouksen, Tulikivenkatkuisen, Joka rikkoo sillat, Tappaa karjan, Murskaa padon luota kylÀn peltojen Luota kylÀn peltojen, Sitten apotti kuolee
Siis kaikki hyvinkö? E-hei! Kun pÀivÀ loppuu, Niin pellot vielÀ lainehtii On sato tÀysin pilalla, Mielet tÀyttyvÀt vihalla, SyyttÀvÀt sormet kÀÀntyvÀtkin nyt... Imaamiin Ja kun on kÀrÀjÀt kÀyty, Niin kÀynnistetÀÀn taas... Traktori Taas seuraa... Turpasauna!