Sanoin: "MenkÀÀ, tÀyttÀkÀÀ maa" Ja nyt ne toisillaan maatani lannoittaa Siis parempi on kai vain yrittÀÀ unohtaa Ja mikÀs vuosituhansien kauheudet unohtumaan saa? Se on... Daavidin fuzz!
VesissÀ syvissÀ, synkeissÀ seilasi Herranne huoneen vÀki Pian tohti jo tulla kohti kun Rannalla minun nÀki. Ja vapahtaja jÀÀ, vaikka on pÀivÀn selvÀÀ EttÀ lapset kaipaa taas ymmÀrtÀjÀÀ... HiestÀ kiillellen joukko siinÀ veneessÀ Sousi Kaks'kymmentÀ pÀÀtÀ laulunlyömÀÀ Pokkas ja nousi... Viritti epÀvireistÀ virttÀ juuri kun Ahdistus tÀytti mun: Daavidin fuzz! (2x) Kun kerran kiljutte noin, taisitte Luulla... ...EttÀ veisuunvalitusta nyt Tahtoisin kuulla? Mutta toisin on: aina vie voiton Kun kuulee soiton! Daavidin fuzz! (2x) Oi! Se soi! Nyt taivas laulaa voi!
ViittÀtoista fuzzia on pyhimyksen Poljettava Jos hÀn mielii mirhamia pÀÀlleen Ripoteltavaksi. Kyynelsilmin vaikka on se voimasointu Soitettava Jos on miehen mÀÀrÀ pÀÀstÀ KÀdekseni oikeaksi! Kaksitoista kakaraa on paholaisen Peiton alla. Kaksitoista ÀnkkÀÀ paskaa, tietÀÀ Joka veli, sisko. Vaikka neljÀn maine kiirii kamaralla Avaralla YksikÀÀn ei heistÀ koskaan kivestÀ Kitaraa kisko!
Ja harmaasta kivestÀ maan Daavid kÀy omaansa ottamaan: Ja alkaa soittaa... Taivas laulaa voi, soi Daavidin fuzz!
ViittÀtoista fuzzia on pyhimyksen poljettava! ViittÀtoista fuzzia on... Ja vaikka jokin soitin ehkÀ Soida voi... Miltei kuten hÀnen sÀrönsÀkin Soi Ei mikÀÀn soitin koskaan soida voi Kauniimpana