Ja liki niin meidät onni ohittaa, et ilmavirta vie lakin mukanaan Ja liki niin meidät onni ohittaa, et on kuin tuntea vois lämmön ihollaan
On tarkka elämä omastansa Se perii takaisin lainaamansa Eikä lopultakaan meille muuta jää, vaik oppineetkin toista selittää, kuin littaan istuttua, loppuun ajettua, kerran elettyä elämää,
Ja liki niin meidät, onni ohittaa Se kortteeriaan kun vaihtaa parempaan Ovi takanaan kiinni kolahtaa Jää ääni lohduton kalloon kaikumaan
On tarkka elämä omastansa, Se perii takaisin lainaamansa, eikä lopultakaan meille muuta jää, vaik oppineetkin toista selittää, kuin littaan istuttua, loppuun ajettua, kerran elettyä elämää
On tarkka elämä omastansa Se perii takaisin lainaamansa, eikä lopultakaan meille muuta jää Vaik oppineetkin toista selittää, kuin littaan istuttua, loppuun ajettua, kerran elettyä elämää