Häntä koskaan unhoita en
hänen katseensa oli kuin tulta
oli hymynsä harvinaislaatuinen
se aseet riisui multa
hän ei puhunut paljoakaan
hän istui ja katseli vaan
mut vaikka kuinka tahtoisin
hartaasti tai vielä hartaammin
en häntä pysty unohtamaan

Hän otti sormenjäljet
mun sydämeen
niin selvät todisteet
viittaavat syylliseen
ei ole epäilystäkään
kun katsoo hänen käsiään
vaikka kosketti silkkihansikkain
silti jäljet sydämeen sain

Kaiken itsestäin paljastin
epäilyksettä hänelle elin
ja hän jotenkin näki mut silloinkin
kun minuun seisoi selin
sitä pysty en selittämään
ja siksi en yritäkkään
mut ilman häntä ois
vapaaksi päässyt en
kuin lintunen