On talvi kestÀnyt ikuisuuden vÀlillÀ mietin onko vÀliÀ sen Tunnen taivaan tykkien kylmÀn keskityksen Luoksesi saavun kunhan lÀpi jÀÀn ja sulan hulluuden kuljen Saavun kun lumet on lÀhteneet
On talvi kestÀnyt ikuisuuden aion saada selvÀÀ salaisuudesta sen NÀÀn maahan unohtuneen menneen talven lumien MinÀ palailen kunhan ensin tÀÀllÀ vielÀ kahlailen, hetken Saavun kun lumet on lÀhteneet
LÀhden vallitessa hiljaisuuden LumitÀhtenÀ maahan leijailen sulaen En onnelliseksi sua tee jos kotiin oikaisen En ole valmis siihen vielÀ sisÀllÀni asuu joku toinen, minÀ en Saavun kun lumet on lÀhteneet
On talvi hidastanut kulkuaan kuulen enkelten laulavan hallelujiaan VÀsytin talven sitten selÀtin sen Jos perillÀ huomaisin sen sydÀmessÀs asuu joku toinen, minÀ en LÀhden vaikka lumet on lÀhteneet