PitÀisikö jÀÀdÀ ja samalla lÀhteÀ MyydÀ asunto ja matkat kÀvellÀ Kun maisemat tÀnÀÀn muistuttaa eilistÀ Ja kiire on aistina yksi viidestÀ Katukuvasta voi ne ihmiset poimia Kahdeksasta neljÀÀn, vie vahvankin voimia Jos kaikki piirretÀÀn samoilla kaavoilla Ja aamulla pÀivÀ nÀkyy jo kahtena
Vaikka pÀÀllÀ atlantin Tai poluilla pyhÀn tunturin Jos etsin, löydÀnkö kodin? KeitÀ kadulla tapaan iltaisin Kuka vastaa, keneltÀ kysyisin? Milloin perille pÀÀsisin? Minne teen kodin SieltÀ en tahtoisi en takaisin
Tahdon askeleistani jÀttÀÀ jÀlkiÀ EnemmÀn ehtiÀ nauraa kuin itkeÀ Ja sitoa yhteen niitÀ onnen nauhoja PidemmÀksi kuin osiensa summa
Vaikka pÀÀllÀ atlantin...
Kiire saa aikaan levottomuuden Joka kyseenalaistaa onnellisuuden Voiko ympyrÀÀn vaihtaa mÀÀrÀnpÀÀn uuden?